Tervetuloa - Welcome

Harrastukset - Hobbies

Terveys - Hyvinvointi

Tiedotteet - Articals

Huumori

Kuvat - Pictures

Linkit - Links
Terveys-Hyvinvointi-Harrastukset
Osaaminen - Skills
Oppaat - Guides
DigiTV
Ota yhteyttä - Contact
Artikkelit

SAP Projekti läpi aikataulussa ja alle budjetin. Lopputulokseen ovat kaikki tyytyväisiä.
(Prominetti 2004
Solteg Oyj:n asiakaslehti) 

 

Lääkeyritys GlaxoSmithKline tiesi, mitä tahtoi ja varasi tarpeeksi aikaa SAP-projektinsa suunnitteluun.


Emme lähteneet muuttamaan liiketoimintaprosessejamme, jotta ne sopisivat SAP:iin, vaan olimme panneet prosessimme kuntoon jo aiemmin. SAP rakennettiin tukemaan niitä, toteaa GlaxoSmithKlinen IT– ja turvallisuuspäällikkö Ari Hartikainen rauhallisesti. Tyyneyden takana on yli kaksi vuosikymmentä tietotekniikka-alan kokemusta ja myös useita SAP-käyttöönottoja. – Jos käyttäjän pitää samaan aikaan yrittää muuttaa omia työskentelytapojaan ja opetella uutta järjestelmää, joudutaan suohon. Juuri tästä syystä monet SAP-projektit epäonnistuvat, Hartikainen jatkaa. Sitten hän suuntaa terävän piikin tietojärjestelmätoimittajiin, jotka kuvittelevat olevansa myös liiketoimintakonsultteja. – Toinen keskeinen syy ERP-projektien epäonnistumiseen on harhakuvitelma, että kaikki yritykset toimisivat samalla tavalla. GlaxoSmithKline on ollut lääkemarkkinoilla niin kauan, että kyllä me tiedämme oman liiketoiminta-alueemme toimintatavat ja mallit. Vaikka järjestelmätoimittajalla olisikin asiakkaan edustaman liiketoiminnan tuntemusta, asiakkaalla itsellään on aina enemmän liiketoimintaosaamista kuin konsulttiyrityksellä.

 Periaatteessa kaikki on mahdollista

Summa summarum: käyttäjältä vaadittavien muutosten pitää olla asteittaisia, asiakkaan on luotettava itseensä ja järjestelmän pitää olla sellainen, että sitä voidaan muokata. – Periaatteessahan SAP:ssa on kaikki mahdollista. Meidän täytyy vain osata selittää SAP-osaajille, miten prosessit yrityksessämme menevät ja mitä me haluamme, Hartikainen tiivistää. Ja sen GlaxoSmithKlinen Suomen-väki mitä ilmeisimmin osasi. SAP-projekti vietiin onnistuneesti läpi suunniteltujen resurssien voimin, aikataulun mukaan ja alle budjetin. Projektin valmistelu aloitettiin vuoden 2002 alussa ja käyttöönotto tapahtui vuoden 2003 lokakuussa. – Olen ollut niin monessa projektissa mukana, että tiedän, miten käy, jos SAP:n yrittää implementoida kuudessa kuukaudessa, Hartikainen hymähtää. Ari Hartikaisen mielestä on erittäin tärkeää, että asiakas luottaa itseensä ja pitää oman päänsä lankeamatta SAP-konsulttien houkutuksiin. Mutta kumppania asiakas joka tapauksessa tarvitsee. GlaxoSmithKline halusi Suomen-pilottiin yhteistyökumppaniksi. Omankokoisensa konsultin mukaanottaminen ison kansainvälisen jätin sijaan. Tarjouskilpailun voitti silloinen R5, joka viime keväänä tapahtuneen yrityskaupan jälkeen on nyt osa Solteqia. – Täytyy sanoa, että Solteqin konsultit olivat ihan upeita ja tekivät mahtavaa työtä. He omaksuivat asiat nopeasti ja ymmärsivät, että me tunnemme lääkealan toiminnan Suomessa. He tiedostivat roolinsa, mikä oli projektille eduksi, Hartikainen kiittelee.

Kaikilla halu oppia ja onnistua


Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen on Ari Hartikaisen mukaan ennen kaikkea kiinni ihmisten halusta onnistua ja oppia uutta. – Meillä koko projektiryhmällä ja käyttäjillä oli tuo halu ja lisäksi yrityksen liiketoimintajohto tuki projektia ja oppimisen haluamme. Säännöllinen ja hyvissä ajoin hoidettu tiedotus tulossa olevista muutoksista on myös tärkeä osa onnistunutta projektia. – Jatkuvaa kommunikointia, koordinointia, tiedonhallintaa ja sosiaalista kanssakäymistä, kuvailee Ari Hartikainen SAP-Projektin olemusta.

Tervetuloa - WelcomeHarrastukset - HobbiesTerveys - HyvinvointiTiedotteet - ArticalsHuumoriKuvat - PicturesLinkit - Links
© Ari Hartikainen - 2011