Tervetuloa - Welcome

Harrastukset - Hobbies

Terveys - Hyvinvointi

Tiedotteet - Articals

Huumori

Kuvat - Pictures

Linkit - Links
Terveys-Hyvinvointi-Harrastukset
Ravinto
Fitness
Kirjallisuus ja artikkelit
Juokseminen - Running
Nauti hyvästä olosta

Teksti ©Saija Hakoniemi (Seura 12/2006)

Hyvinvointikonsultti Eija Holmala ihmettelee, miksi työhönsä kunnianhimoisesti paneutuvat ihmiset eivät auta itseään voimaan paremmin.

Ihmiset ovat mestareita keksimään selityksiä sille, miksi kunto on päässyt rapistumaan ja ruokavalio on rempallaan. Tällä viikolla ilmestyvän Harmoninen hyvä olo -teoksen (Gummerus) kirjoittanut Eija Holmala on kuullut ne kaikki.

”Liikkumattomuudesta syytetään eniten ajan ja rahan puutetta. Yleensä kyse on kuitenkin organisoinnista. Harvalla on niin kiire, ettei pysty varaamaan liikunnalle 2–3 tuntia viikossa”, hän sanoo.

Eija Holmala on liikuntatieteilijä, joka on ollut alalla vuodesta 1989, johtanut monia kuntokeskuksia sekä toiminut vuosia hyvinvointikonsulttina.

Holmalan kokemuksen mukaan usein auttaa jo se, että merkitsee myös liikunta-ajat kalenteriin esimerkiksi tiistaille tai torstaille. Jos viikolla on mahdoton löytää aikaa, kannattaa liikkua viikonloppuna kaksi tunnin jaksoa. Liikkumisesta laistaa yleensä harvemmin, jos hoitaa asian joko aamulla tai heti töiden jälkeen.

Rahan puute tuskin on suuri este, koska kaikkien ei tarvitse liikkua kuntokeskuksissa. Juoksemiseen, sauvakävelyyn, uintiin tai kotijumppaan ei ihmeellisiä varusteita tarvita. Urheiluseuroissa ja kansalaisopistoissa liikunta on halpaa.

Oletko yksin vai ryhmässä liikkuja?

Yllättävän usein liikkumattomuuden syynä voivat olla myös huonot kokemukset ensimmäisestä liikuntatunnista, koululiikunnasta tai armeijasta. Eija Holmala uskoo, että jokaiselle löytyy laji, josta voi nauttia.

”On tärkeää miettiä, kumpaa tyyppiä on: yksin vai ryhmässä liikkujia. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia lajeja, joita kannattaa mennä kokeilemaan alkeiskurssille.”

Itsensä trimmaaminen ja laihduttaminen eivät takaa harmonista oloa, mutta terveyden kannalta olisi tärkeää, että ihmisellä olisi kohtuullisen hyvä aerobinen kunto, lihaskunto ja ryhti.

”Jos jokin näistä ontuu, se näkyy arjessa”, Eija Holmala muistuttaa.”Ensin tulevat ehkä selkä-, niska- ja hartiavaivat.”

Käytännön syiden lisäksi myös saamattomuus estää ihmisiä liikkumasta. Moni käyttää kolmekin tuntia illassa television ja tietokoneen ääressä.

Kaloriajattelu leimaa Eija Holmalan mukaan yhä liikaa painonhallintaa ja laihduttamista. Hänestä pitäisi painottaa säännöllisiä aterioita ja lyhyempiä ateriavälejä.

”Mihin hävisi ohje siitä, että pitäisi syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä? Ne ja lisäksi muutama kevyt välipala auttaisivat pitämään syömishimon kurissa.”

”Terveellistä ruokarytmiä kannattaisi testata koemielessä 2–3 viikkoa. Jos aterioiden laatu olisi vielä kunnossa, olisi taatusti virkeämpi olo ja jaksaisi myös liikkua.”

Myös ruokailu pitäisi organisoida uudelleen, ehkäpä siivota koko ruokakaappi ja varata sinne terveellisiä vaihtoehtoja hätätilanteiden varalle. Tarvittaessa lounaskin pitäisi merkitä kalenteriin, ettei se pääse unohtumaan. Ruokapäiväkirja on hyvä apu.

”Nälän voimalla tulee helposti tehtyä vääriä valintoja kaupassa. Ja jos syö suuren aterian perheen kanssa heti työpäivän jälkeen, ei jaksa 2–3 tuntiin harrastaa raskasta liikuntaa. Kävelylenkille voi kyllä mennä vaikka heti.”

Monet perheelliset ovat keksineet sijoittaa liikunnan aterianvalmistuksen lomaan. Sillä välin kun keitto tai pata hautuu, ehtii jo juosta tai kävellä lenkin.

Pienet repsahdukset kuuluvat elämään

Laihduttamisesta puhutaan jatkuvasti, mutta Eija Holmalan mukaan liian vähän kiinnitetään huomiota niihin, jotka pystyvät pysymään ihannepainossaan vuosikymmenestä toiseen. He ovat löytäneet kohtuuden.

”Tavallinen kotiruoka on ihan hyvää. Lapsiperheissä aikuiset voivat syödä vähemmän perunaa ja riisiä kuin kasvavat lapset. Laihduttajan ei välttämättä tarvitse tehdä itselleen eri ruokia. Annoskokoja kannattaa kuitenkin tarkkailla.”

Laihduttaminen aloitetaan yhä liian usein juhlien, loman tai juhlapyhän jälkeen. Pysyvä painonhallinta lähtee kuitenkin siitä, että ihminen kykenee hallitsemaan itsensä kaikissa tilanteissa. Ja pienet repsahdukset kuuluvat elämään.

”Jos on tullut syötyä tai juotua viikonloppuna tavallista enemmän, tyhmintä mitä voi tehdä on mennä vaakaan maanantaiaamuna.”

Numerot eivät muutenkaan ole niin tärkeitä. Keskeistä on monipuolisen ja laadukkaan ruoan tuoma virkeä ja hyvä olo.

”Ja jos farkut kiristävät, on huono suunta mennä ostamaan suuremmat.”

7 ohjetta hyvään oloon

  1. Syö laadukkaasti. Syö 4–6 pientä ateriaa päivässä: paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja. Älä unohda kuituja ja hyviä rasvoja.
  2. Liiku monipuolisesti. Etsi lajisi. Lenkkeile ja pelaa lasten kanssa. Venyttele liikunnan jälkeen.
  3. Vetreytä ryhtisi ja lihaksesi. Elvyttävä ja stressiä poistava liikuntatunti tekee hyvää kerran viikossa. Älä valitse aina kovia jumppia, koska liikunta on ennen kaikkea terveyttä varten. Laihduttaessa ravinto on keskeisempää. Ojenna ryhtisi usein päivän aikana.
  4. Paranna hengitystekniikkaasi. Se parantaa keskittymiskykyäsi, tasapainottaa mieltä ja elvyttää elintoimintoja.
  5. Mene ajoissa nukkumaan.
  6. Hoida ihoasi ulkoa ja sisältä päin. Pidä kotona hyvän olon päivä, jonka aikana huollat itsesi päästä varpaisiin. Tai mene kylpylään hierottavaksi ja hemmoteltavaksi.
  7. Taltuta stressi. Tee asioille kiireellisyysjärjestys. Organisoi.
Tervetuloa - WelcomeHarrastukset - HobbiesTerveys - HyvinvointiTiedotteet - ArticalsHuumoriKuvat - PicturesLinkit - Links
© Ari Hartikainen - 2011